Hupsista.

Paino oli tosiaankin noussut yllättävän paljon. Mitämäteenmitämäteen?! Ei se nyt ihan tolkuton kai ollut, mutta täytyy nyt tosissaan ryhdistäytyä. Ajattelin vähentää tuntuvasti leivän syöntiä kun maha ei oikein tykkää siitä, etenkään ruisleivästä joka tietty olis paras vaihtoehto. Hedelmiä pitäis syödä enemmän ja tänä kesänä aion tehdä monta ihanaa salaattia! :P Jäätelöä saa syödä silloin tällöin, mut karkkia ei oikein. Menee siitäkin vaan elimistö sekaisin. Kunnon ruokaa yritän kokkailla aina kun jaksan. Tänään tullut eka tili mahdollistaa nyt onneksi senkin.

Hain eilen vegesushia ja nams!


Olin juoksemassa toissapäivänä ja oli aivan ihanaa! Se on hieno tunne kun huomaa jaksavansa enemmän kuin oli ajatellut. Huomenna varmaan taas lenkkarit alle. Pitäis kyllä kehitellä joku juomalaukkusysteemi etenki pitkiä lenkkejä (joita aion paljon tehdä!) varten.

Eilen join vähäsen tyttöjen kans ja kun tulin kotiin niin repsahdin sitten ahmimaan. Hieno homma.. Ei nyt ihan överiksi mennyt, mut vituttaa tietenkin. Kun ei jaksais enää näitä ylläreitä. Voiskin vaan lopettaa juomisen kun se näköjään altistaa bulimialle, mut en vaan pysty enkä halua. :D Vähentää silti aion, reilusti. Kaipasin eilen yhtä tyyppiä ja yhä edelleen.. Pakko nähdä pian. Jos ei heti niin kohta. Ikävä!!

Kuivilla.

Toista viikkoa kuivilla, mutta läskittää ihan kamalasti välillä. Varsinkin eilen kun sorruin syömään vähän karkkia, niin olo oli lievästi sanottuna paksu. Tänään aion mennä juoksemaan ja skipata vallan kaikki turhat herkut. Välillä täytyy tehdä näin.. Aika hyvin mulla silti on nyt mennyt, mut jostain syystä nää hyvät kaudet ovat aina stopanneet johonkin. Nyt ei saa käydä niin!!

Ajoittain on kovin yksinäinen olo. Oon haaveillut koirasta ja aionkin sen hankkia sitten kun elämä on vähän vakaampaa ja on isompi kämppä. Jotenkin musta tuntuu, että koira tekis mulle tosi hyvää ja ois vähän muutakin ajateltavaa kuin oma yksityinen kaaos.

Oon menossa terkalle tänään ja voi olla, että siellä punnitaan mut. En ole hetkeen käynyt vaa'alla ja vähäsen hirvittää mikä lukema sieltä ponnahtaa. Koitan olla pyörtymättä. En ole edes sh-asioissa tuonne menossa, joten täytyy vain skarpata.

Nätin näköinen ilma tänään, onneksi vietän vielä vapaita! Tänä kesänä haluan ELÄÄ, enkä kituuttaa ja nakertaa porkkanoita lounaaksi ja syödä karkkia salaa ahmien.

Sekasin.

Tää tyttö on ollut viime aikoina aika pihalla ja sekaisin, mut onneks nyt töiden alettua elämä on taas tasaantunut. Syömiset menneet aika kivasti täl viikolla ja koitan olla AJATTELEMATTA liikaa, se taitaa olla mun yks vika.. Ok, mun elämä ei oo mitään kovin ihmeellistä, mutta kai täytyy vaan yrittää siitä huolimatta jaksaa päivästä toiseen. Kesäkuntoon koitan päästä juoksentelemalla. En mä tiedä, ehkä mä vielä paranen auringon voimalla. Kohta lähden taas töihin ja olen reipas.

Ahistaa.

Torstaina mua ahdisti yks juttu tosi paljon. Niinpä mä ahmin, aloin tehdä sitä melkein tiedostamatta (hui), sitten yhtäkkiä tajusin etten voikaan oksentaa yhden jutun takia. Aika seinään loppui se ahmiminen, mut silti jatkoin hetken päästä syömistä ja olin lopulta ihan pallo. Ahdisti niin paljon (hyvä hoitaa ahdistusta ahmimalla kun se vaan pahenee), että lähdin sitten juoksemaan. Ei ollut kovin nautinnollista juosta vatsa täynnä ja kipeänä, mutta vähän ehkä olo helpottui.

Mun pelastus oli sitten seuraava päivä, jolloin kaikki meni ihan hienosti. :) Kävin täl kertaa normaalisti lenkillä ja oli aivan ihanaa. Illalla sitten baariin ja pikaruokalan kautta kotiin. Vähän harmittaa kun tänään luultavasti sama edessä. Mut en mä juonut niin paljoa kuin yleensä et muistan jopa kaiken hyvin. Juominen vaan.. rentouttaa ja oon kai jollain asteella siihen koukussa. Paitsi yöllä iski sellanen vitutus ja halu kuolla että en haluais ihan heti samanlaista oloa. Oon kyllä täs koko ajan vähentelemässä tota alkon käyttöä, kun välillä ollut ihan hallitsematonta se. Eikä näillä rahoilla muuten ryypätäkään. Eikä ahmita.

Vois vaan elämä olla hetken aikaa edes helppoa ja kivaa.. Sitä mä arvostaisin nyt.

Syöpön elämää.

Asuin tos porukoilla reilun kuukauden. Alku meni ihan mukavasti, liikuin paljon ja söin sopivasti. Loppua kohden ote vähän heikkeni ja tuli sitten vedettyä kaksin käsin kaikkea hyvää. Sairastuinkin siinä kivasti eli liikuntakin jäi hetkeksi. Nyt tulin taas omaan yksityisyyteeni ja aloitin sen hienosti ahmimalla ja oksentamalla. Tänään ollut paljon parempi päivä onneksi, vaikka tossa hetki sitten tuli hetkellinen ahmimishimo, jonka ihme kyllä maltoin odottaa pois. Wau! :)

Mulla on nyt tavoitteena kiinteytyä kunnolla, että kehtaa kesällä näyttäytyä jopa bikineissä. Tällä hetkellä en sitä kauhean mielelläni tekisi.. Siispä liikunnasta pitää tulla taas tapa. Haluan taas siihen fiilikseen, että en vaan osaa olla liikkumatta. Menen lenkille vaikka hammasta purren! Oon ajatellut, etten jaksa nyt tuijottaa kiloja, vaan keskityn ainoastaan peilikuvaan. Pysyvä elämäntapamuutos olisi nyt kova sana. ;) Jos yrittäisin onnistua tällä kertaa.. Pitää aika hyvä tsemppi olla päällä, mutta haluan uskoa että jonain onnellisena päivänä huomaan, ettei syöminen ole ollenkaan hankala juttu.

Tän päivän saldo:

8
kp sokeritonta mehua

10.30
ls piimää
pieni salaattilautanen, tilkka oliiviöljyä
2 perunaa, 8 falafel-pyörykkää, kermaviilikastiketta
vaalea leipä, margariinia

16
myslipatukka

18.30
2 ruisleipää, oivariinia, kurkkua, 17%juustoa

19
myslipatukka

20.30
2 ruisleipää, oivariinia