Mitä välii?

Hienosti oon laskeutunut taas tähän häiriön keskipisteeseen.. Miehen kanssa meni poikki. Tai siis eihän meil ikinä mitään ehtinyt syntyäkään. Silti vituttaa. Oon niin ruma! Ja tyhmä, kun kuvittelin että vois tulla jotai vakavaa meidän välille, vaikka se ei edes ikinä suoraan sanonut tykkäävänsä musta niin paljon. Mä vaan oletin. Mutta antoipahan se itsekin olettaa vaikka mitä! Miehet..

Söin juuri laskiaispullan ja toivon, että saisin silti viettää rauhallisen illan. Eilen bulimoin ja muutenkin viime viikko meni aika heikosti. Mua ällöttää, kun oon yhtäkkiä taas sama kuriton paska. Kohta varmaan lihavakin kuin mikä.. :( Ja pahinta on, etten edes aina jaksaisi välittää! Toisinaan on niin vitun sama mitä tapahtuu vai tapahtuuko yhtään mitään.. Yksin joudun kuitenkin aina olemaan.

En jaksaisi kouluakaan. Haluisin vaan levätä itseni kuntoon. Mut pakko pysyy tässä yhteiskunnassa kiinni edes jotenkin.. Koitan ajatella, et valmistun sentään jo jouluna ja ehkä siihen asti jaksan opiskella. Mitä sen jälkeen, ei kyl tietoa. Kunhan nyt jotenkin järjissään pysyis.. ja lihomatta kovin.

Vituttaa nyt niin rankasti ja olokin fyysisesti vähän kumma. Mittasin kuumeen mut eihän mulla sellasta ikinä. Muuten vaan epämääräinen olo. Hyi. Yäk. Oksettaa tämä oleminen. Pääsis vaan pois.