Niin. Talvi saisi jo väistyä ja vähän äkkiä! En jaksa koko ajan palella ja väistellä lumisadetta. Kevät on jotenkin jännää aikaa, tuntuu että voi tapahtua mitä vain! Edessä mahdollisuuksien kesä.. Näin ajattelen tänä vuonna, ja oikeastaan joka vuosi. Haluan uskoa, että kevään tullen olokin edelleen paranee ja kesän kynnyksellä olen jo vahvoilla. :) Koitan keskittyä nyt huolehtimaan itsestäni entistä paremmin, jos vaikka löytäisin sen kadonneen elämänilon vielä jostain.. Kaikkea kivaa on ainakin tiedossa ja niiden pitäisi piristää.
Tavallaan on ollut ihan hyvä fiilis tässä viime päivinä. Oon jaksanut kuntoilla ja nähdä ystäviä, opiskelukin sujunut kohtalaisesti. Aika tasainen olo kaiken kaikkiaan eikä häröilyä! Mieletön väsy vaan koko ajan ja välillä sellanen välinpitämätön fiilis monen asian suhteen.. Et sinänsä vois paremminkin mennä, paljon paremmin. En mä tiedä mistä saisin voimia tähän arkeen, jotain mielekkyyttä joka veisi mua kivuttomasti eteenpäin? Kaikki tuntuu toisinaan niin hemmetin raskaalta.. Paikasta toiseen liikkuminen, arkijuttujen tekeminen. Mitä jos mikään ei ikinä muutu! Vaikka pääsisinkin eroon syömishäiriöstä, niin kuinka jaksan näitä päiviä jotka toistavat toisiaan? Kuinka kauan jaksan olla yksin ja odottaa onnea, jota ei ehkä ikinä tulekaan?
Huoh. Kevät ja kesä, tulkaa jo! Tarviin apua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti